![]() |
![]() |
![]() |
||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Euroopan parlamentti Lainsäädäntövalta Budjettivalta Toimeenpanovalta Lisätietoa Euroopan parlamenttiin valitaan joka viides vuosi välittömillä vaaleilla kansallisten kiintiöiden pohjalta 626 jäsentä (Member of European Parliament = MEP). Se muodostaa maailman suurimman monikansallisen parlamentin (Suomen MEPit ja heidän yhteystietonsa). Uusien tulevien jäsenvaltioiden edustajat toimivat parlamentin tarkkailijajäseninä. Euroopan parlamentin toimivalta muiden kansanedustuslaitosten tavoin voidaan jakaa kolmeen keskeiseen osaan, jotka ovat lainsäädäntövalta, budjettivalta ja täytäntöönpanon valvonta. Lainsäädäntö tapahtuu yhteispäätösmenettelyllä, jossa Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät yhdessä Euroopan komission tekemät säädösehdotukset. Parlamentin virallinen hyväksyntä on säädösten voimaantulon ehdoton edellytys. Parlamentin muita menettelytapoja ovat yhteistoimintamenettely, puoltava lausunto ja neuvoa-antava lausunto. Budjettivallan käyttäjinä toimivat Euroopan parlamentti ja neuvosto. Ne jakavat budjettivallan samalla tavalla kuin lainsäädäntövallankin. Parlamentin päätökset valmistelee budjettivaliokunta yhteistyössä muiden valiokuntien kanssa. Parlamentti valvoo demokraattisesti EU:n kaikkea toimintaa. Valvontavalta kohdistuu komissioon, neuvostoon sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuussa oleviin elimiin. Valvonnan helpottamiseksi parlamentti voi asettaa väliaikaisia tutkintavaliokuntia. Euroopan unionin uudistusprosessin demokratisoimiseksi Euroopan parlamentti
ajoi Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan
(ns. konventin) perustamista, jonka Eurooppa-neuvosto kokouksessaan Laekenissa
joulukuussa 2001 päätti kutsua koolle. Konventti päätti
työnsä heinäkuussa 2003, jolloin se jätti ehdotuksen
sopimukseksi Euroopan perustuslaista. jonka alta löytyy mm. seuraavia aiheita - Euroopan
parlamentin jäsenet
|
||||||||||||||||||||