Ympäristö
Suomi on pyrkinyt vastuullisesti hoitamaan ympäristöään. Asutuskeskusten, yritystoiminnan ja maatalouden päästöt maaperään ja vesistöihin ovat merkittävästi pienentyneet viime vuosikymmenten aikana. Suomalainen teollisuus oli maailman tehokkain päästöjen vähentämisessä vertailukaudella 1988 – 1994. Päästöt tuotannollisessa toiminnassa ovat tiukkojen määräysten alaisia. Valmistettujen tuotteiden materiaalivalinnoissa on otettu huomioon kansainväliset ja kansalliset määräykset kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Käytettyjen tavaroiden kierrätyspisteitä on perustettu. Käytöstä poistettujen tavaroiden osalta jätteenkäsittelystä joudutaan maksamaan korvaus. Valtion viranomaisina alueelliset ympäristökeskukset valvovat ympäristön tilaa.
Ympäristön tilaa voidaan tarkastella
- ilman puhtauden,
- käyttö- ja jätevesien käsittelyn,
- saastuneen maaperän,
- kiinteän jätteen sekä
- uudistuvien energialähteiden kannalta.
WFA:n alueelta löytyy erityisosaamista mm. ilman epäpuhtauksien mittaamiseen, savukaasujen puhdistukseen, melulta suojaukseen sekä puhdastilarakenteiden valmistukseen esim. lääketehtaita ja mikroelektroniikkatuotantoa varten.
Vaikka järvien vesi humuspitoisuuden vuoksi ei aina täysin täytä EU-direktiivien asetuksia, ovat vesistöt puhtaita ja uimakelpoisia. Kunnalliset vesilaitokset tuottavat puhdasta käyttövettä asukkaille hyödyntäen pohjavettä tai puhdistuslaitoksen kautta pumpattua järvivettä. Kunnalliset jäteveden käsittelylaitokset hoitavat asutuskeskusten jätevesien puhdistuksen. Haja-asutusalueilla ei jätevesiä enää saa päästää maaperään tai vesistöön. WFA:n alueen vesienkäsittelyn asiantuntemusta on viety ulkomaille parantamaan kohdemaiden vesistöjen ja merien tilaa.
Teollisuustuotanto ja useat huoltoasemat ovat menneinä vuosikymmeninä saastuttaneet sijaintipaikkansa maaperän. WFA:n alueella on maaperän puhdistukseen erikoistuneita yrityksiä. Vaaralliset aineosat joudutaan lähettämään puhdistettavaksi valtakunnalliseen puhdistuslaitokseen. Maatalouden aiheuttama vesistöjen rehevöityminen on estetty suojavyöhykkein järvien rannoilla.
Kunnalliset jätelaitokset vastaavat kiinteän jätteen kokoamisesta ja käsittelystä. Alueiden käytön suunnittelussa maakunnan liitot määrittävät maakuntatasolla kaatopaikkojen sijainnin. Suuntaus on muutaman keskitetyn kaatopaikan käyttöön ja jätteen keräämiseen laajoiltakin alueilta yhteen pisteeseen. Jätteistä hyödynnetään käyttökelpoinen osuus esim. energiantuotantoon. Maan ensimmäinen energiaa tuottava jätteenkäsittelylaitos käynnistyi Pohjanmaan maakunnassa 1990- luvun alussa. Erityisongelman muodostaa sairaalajätteen käsittely, johon mm. keskussairaalat ovat kehittäneet toimivan jätteiden erittely- ja käsittelyjärjestelmän. Vain murto-osa sairaalajätteistä on ihmisille ja ympäristölle vaaralliseksi luokiteltua ja toimitetaan valtakunnalliseen jätelaitokseen tuhottavaksi.
Suomi ja erityisesti WFA:n alueen toimijat ovat panostaneet uudistuvien energiavarojen hyödyntämiseen. Maan laajat turvesuot on otettu energiatuotannon käyttöön jo vuosikymmeniä sitten. Turpeenpolton päästöjen puhdistukseen on kehitetty onnistuneet ratkaisut. Maan suurten metsävarojen ja sahatuotannon ansiosta biomassaa riittää. Puunjalostuksen tarpeista ylijäävä osuus puuhakkeesta käytetään energian tuotantoon paikallisesti, mm. pelletteinä jopa omakotitalojen lämmitykseen. Uusia aluevaltauksia ovat tuulienergian ja maalämmön hyödyntäminen.