Tietoyhteiskunta

Suomi on ollut mobiilin tietoliikenteen edelläkävijä maailmassa. GSM- verkot laajenivat kattamaan koko maan 1990- luvun puolivälissä ja nyt kolmannen sukupolven verkot ovat avautumassa. Tämä ohella langalliset laajakaistaverkot ovat levittäytyneet lähes jokaiseen asutustaajamaan. Vuonna 1999 tehdyn selvityksen mukaan 85 % WFA:n alueen asukkaista oli laajakaistaisen runkoverkon vaikutuspiirissä. Ratkaisuksi ns. viimeisen kilometrin yhteyteen puhelinkeskuksesta käyttäjälle on tarjolla modem, ISDN, ADSL, digitaaliTV(meno)/mobiili puhelinyhteys (paluu), kaapeliTV, WLAN, valokaapeli ja aikaa myöden myös kolmannen sukupolven mobiilit televerkot.

Tietoliikenneverkkojen kehittämisen ohessa tärkeälle sijalle on noussut tietoverkkojen ja tietotekniikan hyödyntäminen yksityisellä sektorilla yritysten liiketoiminnassa sekä toisaalta julkisella sektorilla sisäisten toimintojen kehittämiseksi ja tuotettujen palvelujen tarjoamiseksi kansalasten käyttöön. eBusineksen taitajat hyödyntävät tietoverkkoja ja tietotekniikkaa yritysten koko toiminta-alueella markkinoinnissa, tuotekehityksessä, tuotannossa, taloushallinnossa ja yrityksen johdossa. eGovernment- taitajat vastaavasti julkisella sektorilla pystyvät hyödyntämään tietotekniikkaa ja tietoverkkoja sisäisissä aktiviteeteissaan. Julkiset palvelut kansalaisille kehittyvät ja laajenevat jatkuvasti. Palvelujen saatavuus monipuolistuu, tiedonsaanti paranee ja yksityisten kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon lisääntyy.

Tietoyhteiskunnan kehittäjinä toimivat WFA:n alueen teleoperaattorit vapaan kilpailun alaisina, yliopistot tutkijoina ja kouluttajina, yritykset sekä tekniikan kehittäjinä että sisällön tuottajina. Lopulta käyttäjät määräävät kehityksen suunnan. Suomalaiset ovat tunnetusti hanakoita uusien mahdollisuuksien perään.